46 minuuttia paikoillaan
se kuten minä
no, olen katsonut kelloa
kuten varmaan sekin
omnipotentti insomnia
kaikkialla läsnä oleva
olen varmasti järjiltäni
halvaantunut sisällä pääni
ajatukset hiipivät vaanivat konttaavat
takamailla hylätyillä
olen kaupunki sodan keskellä
pommituksia puoleensa vetävänä
sotakoneistoa
minua
varten
rakennettua
tuulet tuivertavat sisään
toisesta korvasta pääsemättä
löytämättä pääsyä ulos
maanjäristys
yksi pieni
toisen
perään
savusumussa pitkin päiviä
purjehdin
iltapäivä paljastaa kuinka
pahasti yön otin osumia
päivään joka väistelee
mitään rutiineja
normaaleja
tärinää paniikkia rytmillisiä häiriöitä
muisti joka rojahtaa kuivat silmät
lyhyempi pinna lihaskipu
ja mateleva mieli, silti
pahinta on toivo
rakennettuna yöhön seuraavaan
murtumaan
-------------------------------
Ichy pichy spider
46 minutes and no movement
not her nor me
well I have checked the watch
sure has she
insomnia has become
omnipotent and ubiquitous
I am not right in my mind
paralyzed inside my head
thoughts creep crawl crouch around
the waste land
I am the city in war zone
drawing attentions of the bombardment
machinery
built
for
me
winds shriek in from one ear
not able to find there way out
earth quake
minor one another after
again the other
I sail through days of
heavy smog fog haze or
any other sight blurring effect
afternoon reveals how badly I was hit
last night
which doesn't recognize any
pattern of normal daily routines
or time
tremors panic attacks arrhythmia memory
collapses dry eyes short temper ache
of muscles and mind but the worst
is the hope left again next night
unfulfilled
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti