Runot syntyvät sähköllä

Rakkausrunoja tuskasta vimmassa elämä pohdinnan. Runoja ilmasta. Runoja minusta, josta ne kumpuavat sekaisella melskalla ylös tippuakseen alas kynällä paperiin, blogini sivuille jäädäkseen vaille hetken hirmuisinta kohtaloa, unohdusta. Runot tulevat tai elämällä - joskus on saatu haaviin pyytämällä, kiivaudella.

Yleistä sälää

Muutamia asioita, joita varten en viitsi erikseen päivityksiä tehdä:
1) rakastan jokaista kommenttia muodossa missä hyvänsä, myös kritiikkiä, eihän tässä mitään einoleinoja olla
2) en jaa kaikkea sisältöä aina eri somekanavilla, ei kannata luottaa siihen vaan hieman täytyy selailla, jos enemmän kiinnostaa
3) jos kokee, niin ehdottomasti saa jakaa ja suositella yms. en niin itse ole ihmisten suosion kipea, mutta tekstit ovat omahyväisiä ja kaipaavat huomiota

keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Rakastan (V)



Naurua hymyä
helmiä tummalla sametilla
ääni pehmeä kuin kosketus
elämän tuolla puolen

hellempi kuin unohdus
silmät hyväilee minua
syvältä sisältä

pehmeys
jota pitkin sormiani kuljettaa
lähelle
kaivaten lähemmäs
kunnes on vain yksi
sana


----------------------------


I Love You (v)

Smile laughter
pearls on dark velvet
voice gentle as a touch
beyond life
as I know

more tender than oblivion
eyes that caress me
deep inside

softness
to run my fingers on
close
yearning closer
until there is only one
word

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti